Jokainen työnantaja on velvollinen selvittämään työtilojen radonpitoisuuden, jos on syytä epäillä, että toimenpidearvo voi ylittyä. Radonmittaus on tehtävä 1.11 – 30.4 välisenä aikana, mittausjakson on oltava vähintään 2 kk ja käytettävän mittausmenetelmän on oltava STUK hyväksytty.

Joissakin kunnissa työpaikan radonmittaus on pakollista. Työpaikkojen radonpitoisuudelle on asetettu raja-arvot säteilyasetuksen 27 §:ssä. Työpaikoilla radonpitoisuus ei saa säännöllisessä työssä ylittää arvoa 400 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m³). Tätä toimenpidearvoa sovelletaan myös kouluihin, päiväkoteihin ja muihin julkisiin tiloihin. Työpaikkojen radonia koskevat tarkemmat ohjeet ja vaatimukset on esitetty ohjeessa ST 12.1.

Jokainen työnantaja on velvollinen selvittämään työtilojen radonpitoisuuden, jos on syytä epäillä, että toimenpidearvo voi ylittyä. Radonpitoisuus on mitattava myös kaikissa maan alla sijaitsevissa työtiloissa, joissa työskennellään pysyvästi.

Joissakin kunnissa työpaikan radonmittaus on pakollista. Säteilyturvakeskus ylläpitää luetteloa tällaisista kunnista. Voit tarkistaa mittausvelvoitteen postinumerohakumme avulla. (Löytyy sivun oikeasta laidasta.)

Ohjeen ST 12.1 mukaisesti radonpitoisuus tulee selvittää niillä alueilla, joissa pientaloissa mitatuista radonpitoisuuden vuosikeskiarvoista vähintään 10 prosenttia ylittää arvon 400 Bq/m3. Kyseisten kuntien lisäksi radonpitoisuus on mitattava työpaikoilla, jotka sijaitsevat harjuilla tai muilla hyvin ilmaa läpäisevillä sora- tai hiekkamuodostumilla koko maassa.

Työtiloissa, jotka sijaitsevat rakennuksen toisessa tai sitä ylemmissä kerroksissa, ei radonpitoisuutta yleensä tarvitse mitata.

Lähde: STUK